Muutoksen tuulen vaaliohjelma

Lista edustaa avarakatseista kansankirkkoa,
  • joka on keskusteleva, avoin muutoksille ja joka hyväksyy erilaiset kristityt ehdoitta joukkoonsa;
  • joka kantaa vastuuta ihmisistä, yhteiskunnasta ja ympäristöstä;
  • jossa hallinto ja byrokratia ovat toimintaa tukevia renkejä eikä päinvastoin;
  • jonka päätöksenteko on avointa ja toiminta osallistavaa.

Suuntaamme kohti kirkkoa, joka on avoin muutoksille, ydinsanoman ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle. Mitä se tarkoittaa?

  • Ydinsanomana on armo ja toivo
  • Toimimme oikeudenmukaisuuden ja yhteisön heikkojen jäsenten puolesta.
  • Näemme ja kuulemme arkisen todellisuuden rehellisesti ja uteliaasti.
  • Syrjimättömyys ja avoimuus tarkoittavat, että otamme tosissaan sen, että Jumala on rakkaus.
  • Rukousta ja hiljaisuutta

Puhumme avaran kansankirkollisuuden puolesta. Mitä tarkoitamme sillä?

  • Kirkon muodostavat sen kaikki kastetut jäsenet.
  • Hapuileva, arka ja epävarma usko on yhtä arvokas kuin vankka vakaumus.
  • Kirkko on avara yhteisö, johon kuuluvat myös ne, jotka osallistuvat vähemmän seurakunnan toimintaan.
  • Kodin ja arjen kristillisyys on keskeinen osa suomalaista luterilaisuutta.

Suuntaamme kohti kirkkoa, jossa on tilaa erilaisuudelle. Mitä se on?

  • että rukoilemme yhdessä ja kohtaamme toisemme monenlaisissa messuissa, arjen keskellä, internetissä ja erilaisissa tilanteissa. Käymme messussa ja elämme ihmisiksi.
  • kaikenlaiselle vihapuheelle ehdoton kielto kirkon omissa työyhteisöissä ja kaikkialla, missä kirkkona toimitaan.
  • kannatamme tasa-arvoista avioliittolakia ja käymme rakentavaa keskustelua, miten kirkon tulisi toimia avioliittokysymyksessä.
  • rohkeaa henkilöstöpolitiikkaa, jolla saadaan kirkkoon jatkossakin eri alojen ammattilaisia ja muutenkin monimuotoista osaamista. Vapaaehtoisia arvostetaan ja tuetaan.
  • että etsitään aktiivisesti ja monenlaisin keinoin yhteyksiä arkeaan eläviin ihmisiin, kirkosta eronneisiin, eri kulttuurien kasvattamiin maahanmuuttajiin ja kaikenlaisiin ”epäileviin Tuomaisiin”. Ajattelemme, että uskoa eletään todeksi ja ihmiset kohtaavat aidosti toisensa myös netin välityksellä.

Tavoitteena on kirkko, joka tuntee vastuunsa lähimmäisistä ja koko luomakunnasta. Mitä se tarkoittaa?

  • lähimmäisenrakkaus on kirkon olemuksen keskeinen tuntomerkki sanan ja sakramenttien rinnalla.
  • kristittyjen yhteisössä erityinen vastuu kohdistuu köyhiin, äänettömiin ja eri tavoin uhan alla oleviin. Kysymys ei siis ole vain yhdestä työalasta (diakoniatyö) muiden joukossa, vaan näkökulmasta koko kirkon uskoon ja toimintaan. Pakolaisia on kohdeltava ihmisarvoisesti. Tarvitaanko kirkkoon lähimmäisdiplomi?
  • kirkkoa, joka pitää lähimmäisenrakkautta keskeisenä osana julistustaan, eikä siitä erillisenä asiana.
    Vastuu tarkoittaa luonnon osalta esimerkiksi:
  • seurakuntien kannustamista kirkon ympäristödiplomien hankkimiseen.
  • Reilun kaupan ja lähiruuan tukemista.
  • seurakuntien kannustamista arvokkaiden luontoalueiden suojeluun.

Haluamme kirkon, jonka hallinto, päätösten valmistelu ja päätöksenteko ovat avointa ja demokraattista. Mitä tämä pitää sisällään?

  • Hallinnon ja talouden rakenteita on arvioitava ja ajantasaistettava sekä seurakuntarakenteen on tuettava nykyistä ja tulevaa toimintaa. Se ei tarkoita seurakuntalaisista etääntymistä, sillä varsinainen toiminta tapahtuu lähellä ihmisiä, seurakunnissa tai alueseurakunnissa, ja ihmisten keskellä, yhä enemmän myös tietoverkoissa.
  • Se on jäsenten muodostama yhteisö, jossa jäsenillä on oltava myös paljon päätösvaltaa. Seurakuntalaisten valtaa on lisättävä muun muassa vaaleja yksinkertaistamalla ja äänestämistä helpottamalla.
  • On keskusteltava siitä, tulisiko myös kirkolliskokous valita suoralla jäsenvaalilla seurakuntavaalien yhteydessä. Kannatamme mahdollisuutta äänestää kirkon vaaleissa myös netin välityksellä.
  • On harkittava, mihin tarvitaan keskushallintoa ja mikä sujuu paremmin paikallisesti. Työalajako ei saisi olla este yhteistyölle.
  • Siellä puhutaan ymmärrettävää kieltä ja avoimuus on sen keskeinen arvo. Avoimuus antaa tilaa kysymyksille. Se mikä ei ole erikseen salaista, on julkista ja läpinäkyvää. Asioiden valmistelu, esitykset ja päätökset tehdään julkisesti ja avoimesti.
  • Se käyttää aktiivisesti ja monipuolisesti viestinnän keinoja. On kehitettävä vaalien ohella muita keinoja osallistumiseen ja demokratiaan.
Mainokset